Tyvisolusyöpä

Mikä on tyvisolusyöpä eli basaliooma?

Tyvisolusyöpä on yleisin suomalaisten ihosyöpä. Se on lähtöisin ihon orvaskeden tyvisoluista ja kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Tyvisolusyöpä ei lähetä yleensä etäispesäkkeitä, mutta voi hoitamattomana edetä pinnallisesta tyvisolusyövästä syvempiin ihonalaiskudoksiin. Yleisyys lisääntyy iän myötä ja siksi säännöllinen ihotarkistus ihotautilääkärillä on tärkeää, etenkin kun ikää tulee lisää.

Mikä aiheuttaa tyvisolusyövän?

Tyvisolusyvän synnylle altistavat muun muassa 

• koko elämän aikana saatu runsas auringon ultraviolettisäteily, 
• vaalea ihotyyppi, 
• krooniset haavat sekä
• solunsalpaajalääkitys.

Miltä tyvisolusyöpä näyttää?

Tyvisolusyöpä kasvaa hitaasti ja sen pinta voi haavautua, jolloin se vuotaa herkästi verta. Kasvain ei ole kivulias. Tyvisolusyöpä jaetaan kasvutapansa perusteella kolmeen tyyppiin: nodulaariseen, pinnalliseen ja invasiiviseen/sklerosoiden kasvavaan.

Selvästi yleisin on nodulaarinen kasvutapa. Nodulaarinen tyvisolusyöpä alkaa ihossa pienenä vaaleanpunaisena tai punaisena oireettomana kyhmynä. Kyhmy voi olla joskus ruskea, jopa musta. Siinä voi usein erottaa pienen verisuonen ja kasvaimen pinta voi pikkuhiljaa haavautua keskeltä. Nodulaarista tyvisolusyöpää esiintyy yleensä kasvoissa ja korvien takana.

Pinnallinen tyvisolusyöpämuutos muistuttaa ihottumaa, jonka keskusta punoittaa ja hilseilee ja ihomuutoksen reunaa kiertää lankamainen reunavalli. Ihomuutoksessa näkyy usein pinnallisia pieniä haavaumia ja rupia. Potilaalla voi olla samalla kerralla useita pinnallisia tyvisolusyöpä esiintymisiä. Pinnallinen tyvisolusyöpä on yleisempi vartalolla ja raajoissa kuin kasvoissa.

Invasiiviset/sklerosoiden kasvavat tyvisolusyövät ovat epätarkkarajaisia arpimaisia, ihonvärisiä ja vaikeasti havaittavissa olevia laattamaisia tiivistymiä. Se ei juuri kohoa ihosta, vaan etenee ihon sisällä. Koska kasvain ei haavaudu, sen havaitseminen on vaikeampaa kuin pinnallisen tai nodulaarisen tyvisolusyövän. Invasiivista tyvisolusyöpää esiintyy yleensä kasvoissa.

Missä tyvisolusyöpää esiintyy tyypillisemmin?

Tyvisolusyöpää esiintyy useimmiten alueilla, jotka ovat altistuneet auringon UV-säteilylle:

• kasvoissa,
• korvanlehdissä,
• kädenselissä
• ylävartalossa,
• ja kaljuilla miehillä päälaella.

Tyvisolusyövän toteaminen?

Kokenut ihotautilääkäri tunnistaa tyvisolusyövän usein ulkonäön perusteella. Ihosta otetaan kudosnäyte, jolla lopullinen varmuus saadaan. Jos muutos on pieni, se leikataan usein pois jo kudosnäytteen oton yhteydessä.

Pitääkö tyvisolusyövästä olla huolissaan?

Suuri osa tyvisolusyövistä on pienen riskin pinnallisia kasvaimia, jotka on helppo hoitaa joko leikkaushoidolla tai PDT-hoidon avulla. Tyvisolusyöpä ei yleensä lähetä etäispesäkkeitä, mutta saattaa hoitamattomana edetä syvemmille kudoksiin. Ennalta ehkäisevästi auringon UV-säteilyltä suojautuminen ja hakeutuminen uusien ihomuodostumien ilmentyessä ihotautilääkärin vastaanotolle on hyvä varotoimi.

Miten tyvisolusyöpää hoidetaan?

Pinnallista tyvisolusyöpää hoidetaan joko leikkaushoidolla, laserilla, nestejäädytyksellä, lääkkeellisellä voidehoidolla tai PDT-hoidolla eli fotodynaamisella punavalohoidolla.

Nodulaariset kasvaimet poistetaan yleensä leikkaamalla ja invasiivinen tyvisyöpä poistetaan aina leikkaamalla.

Suurentuneeseen riskiin uusiutua kuuluvat invasiivisen kasvutavan omaava tyvisolusyöpä sekä nenän, silmäluomien, kulmakarvojen, huulten, ohimoiden ja korvien kasvaimet.

Noin 50 % tyvisolusyöpää sairastaneille ilmaantuu myöhemmin yksi tai useampi uusi tyvisolusyöpä. Tämän vuoksi hoidon jälkeen hoidetun ihoalueen säännöllinen tarkkailu vuosien ajan on tärkeää, ja mahdollisten uusien muutosten ilmaantuessa on hyvä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. 

Tyvisyövän ehkäisy

Paras tapa ehkäistä tyvisolusyöpää on välttää haitallista UV-säteilyä. Iho suojataan vaatetuksella ja lieripäähineellä. Ne ihon alueet, jotka altistuvat auringolle suojataan aurinkosuojavoiteella (suojakerroin 50). Silmien ja silmäluomien suojana on hyvä käyttää aurinkolaseja. Ihon omaseuranta on hyvä tehdä säännöllisesti pari kertaa vuodessa, ja mikäli havaitset ihomuutoksia, on hyvä varata aika ihotautilääkärille varmuuden saamiseksi.